Milja ja Oona pitävät hallituksen päätöstä yksityisten hedelmöityshoitojen Kela-korvattavuudesta syrjivänä. Koko suku on tukenut Miljan ja Oonan perhehaavetta.
“Hei Milja, Oona ja Tyyris”
Näin alkoi Milja Juolan äidin kirje, kun Milja odotti pariskunnan ensimmäistä lasta.
Lapsi oli hartaasti toivottu, suunniteltu, odotettu – ja myös kallis.
Päätöstä oli edeltänyt usean tuhannen euron säästäminen tätä varten, sillä hedelmöityshoitojen onnistumisprosentit ovat myös aina yksilöllisiä asioita.
Milja Juola ja Oona Tulla olivat säästäneet monta tuhatta euroa hedelmöityshoitoihin, jotka kattoivat neljä inseminaatiota eli siittiöiden kohtuun ruiskuttamista yksityisellä hedelmöitysklinikalla.
Vielä tuolloin vuonna 2018 naisparien ei ollut mahdollista hakea hedelmöityshoitoja julkisen sairaanhoidon puolelta, joten yksityinen klinikka ja usean tuhannen euron hoidot olivat ainoa vaihtoehto.
Pariskunnan epäonneksi Miljalle tehdyt neljä inseminaatiota eivät tuottaneet tulosta, ja seuraava vaihtoehto oli kallis IVF-hoito eli koeputkihedelmöitys.
– Tässä vaiheessa perheeni auttoi taloudellisesti IVF-hoitojen verran. Kyse oli kuitenkin useista tuhansista euroista, Milja kertoo.
Tällä hetkellä koeputkihedelmöityshoitojen hinnat yksityisillä klinikoilla ovat noin 4 000 euron paikkeilla. Päälle tulee vielä kustannuksia erilaisista tutkimuksista, lääkärin vastaanotoista, lääkkeistä ja palvelumaksuista, jotka voivat olla helposti satoja euroja.
Raha on ollut myös nyt perheen toisen tulevan lapsen kohdalla asia, jota pariskunta on joutunut miettimään tarkkaan.
Perheen toisen lapsen kantaa Oona.
– Kun vertaan sitä viiden vuoden takaista tilannetta nyt tähän omaan raskausaikaani, niin olihan se erilainen rooli. Olenkin yrittänyt ottaa Miljaa mukaan tähän mahdollisimman paljon, Oona kertoo.
Yhteensä Milja ja Oona ovat laskeneet, että hedelmöityshoitoihin kahden lapsen kohdalla on mennyt lähes 20 000 euroa.
– Ja tiedämme, että monella menee vielä enemmän. Meillä oli aivan älyttömän hyvä tuuri, että saatiin alkioista kaksi näin hyvää tyyppiä, he toteavat.
Asian ytimessä.doc: Korvaamattomat
Korvaamattomat-dokumentissa Milja ja Oona kertovat hedelmöityshoitojen kustannuksista ja kokemuksistaan sateenkaariperheen näkökulmasta.
Hallitus palautti yksityisellä saatavien hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset, mutta edellytyksenä korvauksen saamiselle on lääketieteellinen peruste.
– Kyllä se raha oli iso kysymys, jonka takia hoitoja myös lykkäsimme, kertoo perheen toista lasta odottava Oona.
23:24
Dokumentin voi katsoa maksuttomilla MTV Katsomon tunnuksilla.
Lue lisää: Hedelmöityshoitojen Kela-korvauksiin liittyy epätoivoa herättävä pykälä – "Itselliset naiset ovat tulleet kysymään, pitäisikö hankkia seksitauti"
"Iso raha lapsiperheessä"
Hallitus palautti yksityisten klinikoiden Kela-korvaukset hedelmöityshoitoihin 1.5.2025 alkaen.
Kela-korvauksia yksityisen puolen hedelmöityshoidosta saavat tällä hetkellä vain lääketieteellisistä syistä lapsettomuudesta kärsivät. Kela korostaa, että tilanne ei ole muuttunut, vaan lääketieteellinen syy on ollut aina ratkaiseva.
Aiemmin, kun Kela-korvausta hedelmöityshoidoista sai, korvausprosentti oli noin 13 prosentin luokkaa, mutta nyt korvausprosenttimäärä voi olla huomattavasti suurempi.
Sosiaali- ja terveysministeriön STM:n laskelmien mukaan esimerkiksi 4 000 euron koeputkihedelmöityksen hinnasta korvataan 782 euroa eli noin 20 prosenttia.
Joissain tapauksissa korvaus voi olla jopa 40 prosenttia.
Kelan julkaisemien korvaustaksojen mukaan esimerkiksi inseminaation korvausprosentti on noin 37 prosenttia, joka on korvauksista lähinnä hallituksen suunnittelemaa 40 prosentin korvausta.
Toimenpiteiden lisäksi perheelle tulee kustannuksia lääkärin vastaanotoista sekä esimerkiksi lääkkeistä, joihin Kela-korvausta ei saa.
– Jos me olisimme saaneet Kela-korvausta hedelmöityshoidoista, niin kyllä me olisimme useita tuhansia euroja säästäneet. Se on iso raha lapsiperheessä, Milja sanoo.
Sote-valiokunnan maaliskuisen mietinnön mukaan korvauksia voisi myös laajentaa muihinkin kuin sairausperusteisiin hedelmöityshoitoihin, mutta se vaatisi laajempaa valmistelua. Kustannukset olisivat kuitenkin arvion mukaan olleet varsin maltillisia laajentamisen jälkeenkin.
Sote-valiokunnan mietintöön jätettiin kaksi vastalausetta, joissa oltiin sitä mieltä, että laki syrjii samaa sukupuolta olevia pareja ja itsellisiä naisia.
Korvaus olisi aikaistanut toista lasta
Ajatus toisesta lapsesta kulki Miljan ja Oonan mukana usean vuoden ajan.
Jo esikoista suunnitellessa pariskunta oli ostanut lahjoittajan sukusoluja heille käyttöön, mikäli he päättäisivät myöhemmin kasvattaa perhettään.
– Eli myös rahallisesti panostettiin siinä vaiheessa tulevaan. Lähes viisi vuotta maksoimme näistä varauksista ja pakastuksesta, Milja sanoo.
Perhe alkoi lapsiarjen keskellä säästämään toista lasta tarvittavia hedelmöityshoitoja varten.
– Kyllä se raha oli iso kysymys, jonka takia hoitoja myös lykkäsimme. Maailmantalous on nyt muutenkin ollut vähän mullin mallin, mutta kyllähän se esikoisen syntymän jälkeen kesti vielä palata siihen normaaliin taloustilanteeseen, Oona kertoo.
Lopulta, noin kolme vuotta esikoisen syntymän jälkeen, molemmilla vanhemmilla oli vakituinen työpaikka, perheellä tarpeeksi rahaa säästössä, ja myös arki oli alkanut sujumaan esikoisen kanssa.
– Meille on ollut aina todella tärkeää se, että emme ole vain äitejä vaan myös pariskunta ja että meillä kaikilla on hyvä olla, Milja sanoo.
Pariskunta kertoo, että jos hedelmöityshoidoista olisi ollut mahdollista saada Kela-korvausta, he olisivat alkaneet pohtimaan hedelmöityshoitoja toisen lapsen saamiseksi aiemmin.
Kun Oonan hedelmöityshoidot aloitettiin, posiitiivinen raskaustesti tuli yllättävän nopeasti.
– Olihan se ihan uskomatonta. Olimme varautuneet siihen, että olisi voinut mennä pidempäänkin siitä, kun hoidot ovat päässeet liikkeelle, Oona muistelee.
Oonan hedelmöityshoidot maksoivat noin 6 500 euroa.
Yhteensä pariskunta on siis maksanut hedelmöityshoidoistaan lähes 20 000 euron verran.
– Ei sitä perheonnea voi rahassa laskea, mutta [mahdollinen korvaussumma hoidoista] on kuitenkin aika suuri, ja rahalle olisi käyttöä, Milja sanoo.
– Ja ylipäätään se asenne, ja mitä se kertoo ilmapiiristä merkitsee, Oona täydentää.
"Tuntuu hurjalta"
Milja ja Oona kokevat, että yksityisten hedelmöityshoitojen Kela-korvauksen periaatteet ovat syrjiviä.
He nostavat esille sen, että kaikki perheet hakeutuvat klinikalle samasta syystä.
– Meillä kaikilla on se yhteinen tavoite, että saisimme sen oman lapsen. Tuntuu siten tosi hurjalta, että vain yhtä ihmisryhmää tuetaan siinä julkisista varoista, Milja sanoo.
Oona nostaa esille myös sen, että pitkään Suomessa on puhuttu syntyvyyden laskusta.
– Tulee sellainen olo, että ei kuitenkaan teidän lapsia tai teidän näköisiä perheitä tänne haluta, Oona sanoo.
Miljasta päätös on yhdenvertaisuuslain vastaista. Yhdenvertaisuuslaissa todetaan, että ketään ei saa syrjiä esimerkiksi perhemuodon tai seksuaalisen suuntautumisen takia.
– Tässähän tehdään nimenomaan se, että emme tätä tukea saa, kun perhemuotomme on tällainen, Milja sanoo.
Pian perhe täydentyy toisella lapsella. Sairaalakassi on pakattu odottamaan lähtöä, ja esikoisen hoitopaikka on sovittu.
Milja kertoo iloa silmissään siitä, kuinka on nauttinut Oonan raskauden seuraamisesta.
– On ollut ihana seurata, kun se vatsa kasvaa, ja pikkutyyppi siellä on ihan tosi kova menemään, Milja sanoo.
Korjattu juttua 2.6. kello 19.34 ja 3.6. kello 17.16: Toisin kuin jutun haastateltavat antavat ymmärtää, Kela-korvauksia ei ole rajattu perhemuodon perusteella. Naisparit ja itselliset naiset ovat oikeutettuja Kela-korvaukseen silloin kun kyse on sairausperusteesta, mikä tarkoittaa, että sairausvakuutuslaki korvaa kustannuksia yksityisessä terveydenhuollossa vain sairauden perusteella annetusta hoidosta.