Ravitsemussuosituksista on keskusteltu paljon. Tarkoittavatko suositukset sitä, että kaikkien tulisi syödä samalla tavalla?
Vuoden 2024 lopulla julkaistut uudet ravitsemussuositukset ovat herättäneet paljon keskustelua. Ravitsemussuositukset ovat tehty helpottamaan päivittäisiä ruokavalintoja.
Miksi niitä kannattaa noudattaa?
– Tämä on tieteen neuvo siitä, millä todennäköisimmin päästään terveelliseen lopputulokseen, sanoo elintarviketieteiden tohtori Mikael Fogelholm.
Tiedekulman ja MTV Uutisten järjestämässä Hyvä paha ruoka -tapahtumassa käsiteltiin tutkittua tietoa ruoasta. Ravitsemukseen ja ruokaan liittyviä väärinkäsityksiä sekä myyttejä olivat murtamassa professorit Mikael Fogelholm ja Marina Heinonen sekä yliopistonlehtori Tiina Jääskeläinen Helsingin yliopistosta.
Yliopiston lehtori ja ravitsemusgenetiikan dosentti Tiina Jääskeläinen on Fogelholmin kanssa samoilla linjoilla.
– En ole nähnyt yhtäkään tutkimusta, jossa [suositukset] olisi todettu haitallisiksi.
Ruokaviraston mukaan ravitsemussuosituksilla pyritään terveyttä edistävään ruokavalioon. Ruokavirasto luettelee nettisivuillaan eri ruokatuotteiden vaikutuksia terveyteen sekä ympäristöön, ja suosituksia perustellaan näihin syihin nojaten.
Lue myös: Kasviksia 500 ja 800 grammaa – tältä näyttää oikeasti suositusten mukainen määrä
Miten geenit vaikuttavat painonhallintaan? Juttu jatkuu videon alla.
1:26Ravitsemusgenetiikan dosentti Tiina Jääskeläinen Helsingin yliopistosta kertoo, miksi toisille painonhallinta on työläämpää kuin toisille.
"Kymmeniä eri tapoja tehdä ruokavaliosta omannäköinen"
Sekä Fogelholm että Jääskeläinen muistuttavat, että suositukset eivät tarkoita sitä, että kaikkien tulisi syödä täysin samalla tavalla.
– Meillä on kymmeniä eri tapoja tehdä ruokavaliosta omannäköinen, Fogelholm sanoo.
Terveellisestä ruokavaliosta on olemassa monia eri variaatioita. Joku ei esimerkiksi syö lihaa, ja toisella on allergioita. Jääskeläisen mukaan ruokavalioita voidaan yksilötasolla modifioida.
Ruokavirasto on tuottanut omat ravitsemussuositukset tietyille väestöryhmille, kuten opiskelijoille, ikääntyneille, erikoisruokavaliota noudattaville ja vegaaneille.
– Täysipainoinen ateria voidaan koota monella tavalla, sanotaan Ruokaviraston vegaanisen ruokavalion suosituksissa.
Ravitsemussuosituksia on olemassa kahdenlaisia: ruoka- ja ravintoainesuositukset, Fogelholm huomauttaa. Ravintoainesuosituksissa keskitytään esimerkiksi vitamiinien- ja energiansaantiin. Ruokasuosituksissa keskitytään ruokatuotteisiin, kuten esimerkiksi kasviksiin, kalaan ja lihaan.
Fogelholmin mukaan ravitsemussuositusten merkitys on noussut viime vuosina.
– Meillä on enemmän tutkimusnäyttöä kuin aikaisemmin, nimenomaan ruoan ja terveyden välisestä yhteydestä, Fogelholm sanoo.
Lue myös: Prosessoitu ruoka ja lisäaineet pilaavat terveyden – vai pilaavatko? Yleiset ruokamyytit syynissä
Mitä myyttejä ja väärinkäsityksiä ravitsemukseen ja ruokaan liittyy? Katso Tiedekulman ja MTV Uutisten Hyvä paha ruoka -tapahtuman koko keskustelu MTV Katsomosta.